Tuhat ja sata kuvaa

Eilen oli lagailu- ja siivouspäivä. Nukuimme siis pitkälle iltapäivään emmekä vaivautuneet lähtemään mihinkään. Meepu reippaili vain lähimpään Lawsoniin hakemaan itselleen lipun Prince of Tennis -musikaaliin ja ilokseni kävi lähimarketin kautta ostamassa minulle (uutta rakkauttani) Liptonin Macha Lattea, jotta kykenin nousemaan elävien kirjoihin.

Olemme harjoitelleet japanin puhumista (=shoppailleet) niin ahkerasti, että huoneessamme ei ollut enää lattiatilaa kaikkien ostosten, kauppojen muovikassien ja ympäristöönsä levinneiden matkalaukkujen takia. Meepu oli lähinnä hengessä mukana, koska ei Meepu ole sotkenutkaan. Pikachu hoiti siivoamisen, koska maailma on kylmä.

Meepu: Jokaisella pitäisi olla oma koti-Pikachu.

Pikachu hoitaa myös muita kotitöitä, kuten roskien viennin keskellä yötä.

Rankan siivousurakan jälkeen korkkasimme Meepun alpakkaviinin.

Kävelimme kahdeksan jälkeen Asagayaan etsimään ruokaa. Päädyimme Book offiin. Meepu joutui maksamaan ruokani. Turmiollisia paikkoja tuollaiset. Joudun menemään sinne vielä uudestaan rahan kanssa. Hnngghh.

Meepu: ”Tiedätkö kun kaikki pikkuernut ovat että Japani on ihq ja sitten niille sanotaan että luuletko muka että kaikki on siellä oikeasti täydellistä? NO MUTTA KAIKKIHAN ON TÄÄLLÄ TÄYDELLISTÄ.” — Kio Book offista lähdön jälkeen ostettuaan pussillisen cd:itä ja huomattuaan, kuinka vähän käytetyt Pokémon-pelit maksavat siellä

Metsästys päättyi tempura-saaliiseen.

Tänään vietimme päivän Arton ja Shizukon ystävän Kumikon kanssa. Tapasimme viimeksi vuonna 2012, ja tällä kertaa oli aivan yhtä mukavaa kuin viimeksikin. Kumiko olisi tietysti voinut kertoa etukäteen, että menemme lounaalle Shiodomeen 47. kerrokseen hienohkoon ravintolaan, jotta olisimme osanneet pukea jotain muuta kuin farkut ja rikkinäiset tennarit…

Meepu: Miulla oli sentään kauluspaita.

Maisemat olisivat paremmat kirkkaalla säällä, mutta kelpaa.

Valmiiksi aseteltuja juttujuttuja.

Pieni annos isolla lautasella = hieno ravintola.

Lounaan jälkeen suuntasimme Hama-rikyun puutarhaan, joka on perustettu jo Edo-kaudella, ja olihan siellä vaikka mitä jännää. Siellä on kuulkaa daimyot metsästäneet haukoilla ja samurait kirjoitelleet runoja. Ja on siellä joku Yhdysvaltojen presidenttikin joskus vieraillut.

Meepu: Ja Brittien prinssi William ilmeisesti aika hiljattain.

Hama-rikyu näyttää 47. kerroksesta pienemmältä kuin on.

Meepu: Kio ”unohti” oman kameransa taktisesti kotiin, joten puiston ikuistaminen jäin miun tehtäväkseni.

300-vuotias mänty.

Machu no ochaya

Puutarhan mennessä kiinni siirryimme metrolla Roppongiin katselemaan rikkaiden ihmisten kauppoja.

Roppongista tulimme Kouenjiin syömään kiinalaista, minkä jälkeen saatoimme Kumikon asemalle. Näemme uudelleen ensi sunnuntaina. Kumiko haluaa muun muassa lahjoittaa macha-vispilänsä suosikkiulkomaalaisfeikkilapsenlapselleen (minulle), koska erehdyin sanomaan teehuoneella, että haluaisin ostaa kotiinviemisiksi machaa ja vispilän.

Koska emme eilen ehtineet Baskin-Robbinsiin syömään jäätelöä ennen sen sulkeutumista kymmenneltä illalla, lupasin Meepulle, että mennään tänään. Olimme syöneet  (minä söin) pöydällisen kaikenlaisia erilaisia kiinalaisia ruokalajeja, joten jäätelö tuntui kaamealta ajatukselta, mutta meninpä lupaamaan. Onneksi on betsubara!

Meepu: Love Potion 31:sta on tullut kausimakuna tummasuklaaversio! Itadakimasu!

Jäätelön jälkeen Meepu halusi ehdottomasti karaokeen. Aiemmin olen kieltäytynyt, koska olen kipeä ja limainen eikä ääni kulje, mutta tänään suostuin lähtemään tunniksi ja juomaan yhdet.

Meepu: Tulin Japaniin vain päästäkseni laulamaan Shiina Ringon Marunouchi Sadisticin karaokessa. Kyseinen helmi löytyy YouTubesta vain Tokyo Jihenin liveversiona eikä Spotifysta lainkaan.

Karaokehuoneesta tarttui vaatteisiin ja hiuksiin kaamea tupakankatku, huh. Japanilaiset saavat slaagin, jos erehtyy vaatekaupassa astumaan sovituskoppiin kengät jalassa, mutta mielellään ne kyllä savuttelevat sisätiloissa. Logic? There’s none.

Advertisement