Koska huomasin ajan kulkevan vauhdilla, päätin ottaa ilon irti viimeisistä päivistäni ja käydä katselemassa vähän nähtävyyksiä ja turistikohteita. Niinpä yhtenä aamuna heräsin aikaisin ja suuntasin kohti Uenon eläintarhaa.
Tämäkin ostettiin itse lippuautomaatista. Ilmankos ei työtä löydy, kun täälläkin koneet tekevät kaiken ihmisten puolesta.
Päivä oli juuri sopivan lämmin ulkoiluun, joten kuljeskelin rauhassa ihaillen eksoottisia lintuja ja söpöjä pikku eläimiä.
Olen varmaan joskus vaahtosammuttimen kokoisena viimeksi nähnyt tällaisia villieläimiä jossain Ruotsin eläintarhassa. Suomen Korkeasaaressa ei ihan tällaisia kuitenkaan pääse näkemään…
Välillä saatuani tarpeeksi porottavasta auringosta kävin ihastelemassa lepakoita ja muita yöneläviä pimeässä luolastossa.
Yritin etsiä myös viilennystä jääkarhujen luota, mutta valitettavasti (ja ymmärrettävästi) puitteet olivat lavastettuja, eikä poloisilla ollut varmasti niin kylmä kuin olisi pitänyt ja olisivat tykänneet.
Koska nähtävää ja kierrettävää oli paljon, nälkäkin pääsi jossain vaiheessa yllättämään. Onneksi turistirysissä toimii yleensä Visa, sillä käteisbudjettini oli jo tuohon mennessä niin olematon, että en meinannut juomaa saada automaatista enää. Niinpä suuntasin kohti kesäkahvilaa ja katselin listaa pohtien, mitä tilata.
Sen jälkeen kiersin vielä toisen lintutarhan, liskohallin, sekä ihastelin kirahvit ja sarvikuonot ja sitten käppäilin kohti exittiä.
Koska en olekaan vielä tällä matkalla tarpeeksi ihastellut Sky Treetä, pitihän sitäkin jäädä hetkeksi taivastelemaan. Jos kamerani akku ei olisi ollut niin lopussa, olisin tehnyt eräretken Sky Treen luo. Se saa nyt kuitenkin jäädä toiseen päivään.
—
Eilen totesin kituuttaneeni aivan liikaa Nakamurabashin puolella syöden vain about neljän euron kananmunapurjoriisikulhoja sekä vinguttaen Visaa Gustossa. Kira heitti parikymppiä etukäteen odotellessamme, että tilisiirtoni Paypalin kautta menisi hänen tililleen ja saisin lisää käteistä. Niinpä siitä ilosta vaihdoin maisemaa ja lähdin Shibuyaan. Asiaan saattoi myös vaikuttaa SIDon Maon kova mainostus heidän uusista lehtihaastatteluistaan ja kuvistaan. Niinpä ampaisin Tsutaya-kirjakauppaan ja hetken lehtiä selailtuani totesin, että kyllä suomineito nyt yhden matkalaukun saa kannettua vaikka siinä vielä pari lehteä painolisänä olisikin, ja ostin pari paksuhkoa lehteä. Uskon edelleen vakaasti, että jonain päivänä osaan lukeakin mitä haastatteluissa sanotaan. :D
Sen jälkeen siirryin ylimpään kerrokseen, mistä bongasin Wired Cafén, joka kieli olevansa nettikahvila. Niin se olikin, ja pääsin dataamaan ihmisten ilmoille. \o/
Pääsin myös käväisemään kännykälläni What’s Upissa, tosin onnistuin tavoittamaan vain yhden henkilön ennen kuin yhteys pätkäisi jostain syystä. Datailin kuitenkin läppikselläni hetken ja päivittelin mielessäni, kuinka viereisessä pöydässä olevilla miehellä ja naisella ei tuntunut muuta keskusteltavaa olevan kuin AKB48 -tyttöbändin eräs jäsen. Mies selitti naiselle ihan täpinässä jotain kyseisestä tytöstä ja esitteli iPadillaan tämän kuvia naisen nyökytellessä muka kiinnostuneena. Ihailtavaa kärsivällisyyttä. Omani loppui jo aika lyhyeen ja päädyin tilaamaan mojiton.
Viimeksi sain sen peltiämpärissä. Nyt sain sen lasipurkissa. Niin, juomalasithan ovat jo niin passé.
Olen saamassa seuraa koko viikonlopuksi. Joka viikonlopun päivälle eri tyyppi illallisseurana. Kahta niistä en ole tavannut aiemmin. Mielenkiintoista. Ehkä minäkin voisin ottaa uudet lehteni mukaan ja selitellä ummet ja lammet Akista sikäli mikäli seura ei vaikuta muutoin kovinkaan kiinnostavalta. Hmm.
Tänään siis ensimmäiset tärskyt Koenjissa tyypin kanssa, jonka tapasin jo pari viikkoa sitten ensimmäisen kerran. Hyvää englantia, mielenkiintoisia juttuja. Mutta siinäpä se.
Jep, taidan ottaa sen lehden mukaan ihan varmuuden vuoksi.
Aww, eläimiä. Mie joudun tyytymään veljen koiraan.
Joko pääsit käymään Sky Treessä?
Älä taas telo itseäsi sen kanssa. xD
En päässyt vielä. Ens viikolla varmaan meen. :b