Yukata party!
Kämppikseni Kira kutsui minut pippaloihin, jotka kuulemma järjestetään kerran kuussa eräällä klubilla, ja tällä kertaa teemana oli pukeutua yukatoihin. Pääsin siis viimein pistämään ylleni viime viikolla ostamani yukatan, tosin huolimatta lukuisista ”How to” -videoista YouTubessa en tuntunut saavan sitä istumaan oikein. Niinpä otin yukatan kassiini ja kiiruhdin Shibuyalle, jossa meidän piti tavata Kiran palatessa työmatkalta Nagoyasta. Menimme Tsutaya -kirjakaupan naistenhuoneeseen ja aloimme siellä kääriä minua sievään pakettiin.
Tilanne lavastettu. Kuva on otettu itse asiassa illan päätteeksi Nakamurabashin aseman vessassa, jolloin yukatan ryhti oli jo kärsinyt pienen inflaation johtuen tanssimisesta yms.
Sitten pilipalit jalkaan ja menoksi kohti kyseistä bilepaikkaa. En tiennyt kyseisistä pippaloista oikeastaan mitään, mutta perille saavuttuamme minulle valkeni, mistä oli kyse. Ne olivat siis Cure -musiikkilehden järjestämät Viju Love Night #22 -partyt, joissa toimi erinäisiä DJ:tä, jotka kaikki soittivat j-rockia. Näin ollen löysin itselleni taas kerran lisää bändejä kuunneltavaksi… mm. defspiral, Sophia ja A(エース), jonka jäsenet olivat siellä DJ:nä myös ja jonka viulistin olisin voinut viedä kotiinikin (edelleen, jos minulla sellainen olisi).
Tila oli pieni, mutta väkeä tuntui saapuvan paikalle aina vain enemmän. Ei kuitenkaan ruuhkaksi asti, joten siellä pystyi hyvin liikkumaan ja tanssimaan.
Enimmäkseen kaikki seisoivat DJ-boksin edessä ja hyppivät ja heiluttelivat käsiään musiikin tahdissa.
Vaikka jiiru-DJ:t soittelivat tietenkin omiakin kappaleitaan, etupäässä saimme kuulla biisejä mm. X-Japanilta, D’erlangerilta, sekä muilta uudemmiltakin nimiltä.
Seinällä oleviin valkokankaisiin heijastui kyseisen biisin nimi ja esittäjä.
Ilokseni myös Girugameshia ja MUCCua soitettiin, ja etenkin Falling Downin pärähtäessä soimaan yukatani kärsi pahasti kuosissaan. No, sitä ennen se kärsi parin SID-fanitytön käsissä. Törmäsin heihin vessassa, lähes kirjaimellisesti, ja toinen heistä alkoi ihastella yukataani ja silmiäni, ja kun kerroin olevani Suomesta, hän kertoi kämppiksensä olleen suomalainen myös ja kuinka meillä kaikilla on suuret silmät. Sitten hänen kaverinsa tuli vessasta (vissiin oksentamasta, kunnosta päätellen) ja he alkoivat molemmat ihastella minua patsastellessani siinä hämmentyneenä. Sitten juttu kääntyi lempibändeihin ja kun näytin SID-nenäliinaani, löysin oitis hengenheimolaiset. Hassua, kuinka nuo kaksi muistuttivat niin käytökseltään kuin olemukseltaankin melko paljon kahta suomalaista ystävääni, joita aloin siinä samassa kaivata vielä enemmän kuin tähän asti. :D
Niinpä loppuillan hengasin heidän kanssaan Kiran ollessa kiireinen omien kavereidensa sekä työtehtäviensä parissa (hän siis haastatteli illan muusikoita artikkeliaan varten MJP:llä). Tanssimme ja halailimme ja tytöt vetelivät välillä yukatani kaula-aukkoa aukikin hokien kuinka sexy olen. :’D
Loppujen lopuksi ilta oli mahtava ja sai haluamaan entisestään jäädä tänne. Ihmisiin tutustuminen ei olekaan niin vaikeaa kun kuvittelin, vaikka vieläkin joutuu välillä turvautumaan englanninkielen sanoihin jotain selittäessään. Henkilökemialla ja käytöksellä on suurempi merkitys kuin sujuvalla kieliopilla. Onneksi.
Saas nähdä mistä seuraavaksi itseni löydän… Vielä on kaksi ja puoli viikkoa jäljellä… :D
About Farna
Tokiopolitan 
Olen taas kovin kateellinen. :D Miekin haluan bilettää yukatassa jrockin tahtiin.
Eipä sitten muuta kuin bileet pystyyn Traconissa. :D