Päivä keikan jälkeen
Kouenjin kämppä on ensimmäinen paikka Japanissa, jossa olen todella saanut nukuttua. Uni tulikin tarpeeseen.
Päivän tavoitteet olivat lähimmän kolikkopesulan paikallistaminen ja huoneen siivoaminen, mutta kun heräsin iltapäivällä, ei oikeastaan huvittanutkaan tehdä yhtään mitään. Teimme pienen reissun läheiseen Lawsoniin ostamaan Loppi-automaatista liput Girugameshin heinäkuun keikalle, mutta muuten vain koomasimme kotona tekemättä mitään.
Minä olisin mielelläni kuitannut loputkin univelkani torkkumalla nukkumaanmenoon asti, mutta illalla Farnalla oli sekä nälkä että japanilainen nettikaveri, jota piti tavata. Niinpä vääntäydyin jalkeille ja zombeilin liukuhihnasushille, kahville ja iltakävelylle Farnan ja Katsun esiliinaksi. Oli ihan mielenkiintoista seurata kanssakäymistä, jossa toinen ei osaa englantia ja toinen ei osaa japania, kun itse osaa molempia. Aika monta kertaa keskustelijat puhuivat ihan eri asioista.
Kotiportille päästessä seurasi vielä toinen yllätys, kun naapurimme saapui kotiin. Kaikkien osapuolien hämmästys oli melkoinen, kun tunnistimme Annikan. Me tiesimme kyllä hänen olevan Japanissa ja hän tiesi meidän olevan Japanissa, mutta että ihan yhden seinän takana. :D Tästä ilahtuneina päätimme kutsua Kiyonkin mukaan ja järjestää ylihuomenna yhteiset kotibileet Kouenjissa.
Korttelimme ylipäätään on sangen viehättävä.
Tää olis meidän portilta otettu kuva. Ihanaa, puita ja puskia, pieni puutarha. <3
Kaikin puolin viihtyisä ja kotoisa kaupunginosa Tokiossa. ^^
About Meepu
Tokiopolitan 