Unet jäivät tosiaan viime yönä vähemmälle hostellin oleskeluhuoneessa koko yön valvoneen ja keskustelleen porukan takia. Neljältä aamuyöllä pyysin heitä hiljentymään, mutta eipä siitä apua ollut. Naapurimme lopettivat illanviettonsa aamuseitsemältä, Farna nukahti kuudelta ja minä vasta kahdeksalta. Melkein oikeinpäin kääntynyt unirytmi pyörähti siis taas ympäri.
Puolenpäivän aikaan herätessä olo ei ollut mitenkään hehkeä, joten skippasimme päiväaktiviteetit ja laahustimme vain lähimpään Seiyuun hakemaan valmislounaat, jotka söimme sitten oleskeluhuoneessa mulkoillen vihaisesti sinne väsähtänyttä viimeistä juhlijaa. Viime yö oli sen verran tuoreessa muistissa, ettei krapulaista poikaa käynyt yhtään sääliksi.
Ruoan jälkeen pakkasimme laukkumme huomista muuttoa varten, minkä jälkeen totesimme kävelylenkin olevan paikallaan ja painelimme Uenoon, jossa eksyimme, yllätys yllätys, laulamaan karaokea ja shoppailemaan ties mitä. Farna löysi vihdoin haluamansa kengät, repun ja kellon, molemmille tarttui mukaan vaatteita.
Shoppailtuamme kaiken mahdollisen ja todettuamme, että joihinkin kauppoihin pitäisi tulla vielä uudestaankin, jatkoimme kävelylenkkiä Uenon puistossa. Kello oli vasta kahdeksan, mutta täällä etelässä pimeä tulee huomattavasti Suomea aikaisemmin. Puisto oli kuitenkin tosi kaunis siitäkin huolimatta, ettemme nähneet juuri muuta kuin valaistut kohteet, joita tuli valokuvattua enemmänkin.
Eilisestä tekadonista innostuneena menimme tänäänkin syömään kaladonburia. Minä otin kulhon, jonka päällä oli kolmea erilaista tonnikalaa, Farnan ruoasta löytyi peräti seitsemää merenelävää. Kotimatkalla eksyimme vielä Taito Stationille kokeilemaan onneamme Nyanpire- ufo catcherin kanssa ilman mainittavaa menestystä.
Nyt yritämme päästä äkkiä nukkumaan niin kauan kun naapurimme ovat vielä hiljaa. Huomenna on tiedossa pitkä, hauska päivä MUCCun 15-vuotisjuhlakeikan merkeissä.